perjantai 24. syyskuuta 2010

Please, can I die?

Aivan saatanan kamala olo. Niiiiiiin paha olo.. Siis nukkuminenkin tuntuu huonolta vaihtoehdolta, koska luultavasti herään aamulla. Ja en haluais herätä enää mun elämään! En jaksa kohdata huomista ja kaikkia ihmisiä, en jaksa tätä tilannetta mun parisuhteessa, en jaksa oikeasti yhtään mitään!

Tulin töistä, päivä on ollut taas kamala. Yli 12h taas menemistä siellä sun täällä.. Ja se päättyy tähän pohjattomaan yksinäisyyteen. Niinkuin aina. Oon aina yksin. Siihen ei auta kaverit tai poikaystävä, koska ne eivät ole täällä. Jos minusta välitettäisiin, olisi joku täällä mun seurana. Kukaan ei taida tajuta, kuinka kauhee olo mulla on. Joka ikinen asia tuntuu liian suurelta ja mitään en jaksa. Mun teki oikeasti tänään päivällä mieli hypätä seuraavan junan alle, joka kiitää ohi. Se tuntui älyttömän lohduttavalta. Koska mua ei näköjään voi saada onnelliseks.. Vaikka pitäis iloita elämästä. Mistä ihmeestä mä iloitsen, jos ei oo mitään mistä iloita? En jaksa en jaksa en jaksa.. 

Voi kun kuolisin seuraavana yönä. Mä en halua tätä enää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

make my day